Sujuu!

Eilen olimme vähän lomalla fyysisestä rasituksesta niin sittenhän oli hyvä vaivata päänuppeja. Ajelin autolla tohon kilsan päähän Omenamäen kartanolle, me ei turhaan kävellä! Tai sitten oli pakko saada auto mukaan kaikkine kamppeineen.

Tallailin Hopulle pari jälkeä ja Sinnille yhden ja sitten vaan hommiin.

Hoppu teki ekana pitkän jäljen joka kulki hiekkatien yli, kallion reunaa ja loppui pätkään hiekkapolkua. Nurmikkoa siellä väleissä eri pituisena. Hoppu oli ihan superinnoissaan kun pääsi pitkästä aikaa hommiin. Se haisteli tarkasti jokaisen jalanjäljen ja taisi käyttää heti alkuun kaikki paukkunsa. Hiekkatien reunaan loppui puhti ja neiti olisi jo lähtenyt muualle huitelemaan. Autoin lopulta kulkemalla oikeaan suuntaan ja kyllä oli suuri helpotus kun tien toiselta puolelta se keppi sitten löytyi. Loppuun mentiin normaalilla tarkalla, mutta kohtuullisella intensiteetillä, ei ollut ongelmaa kallion reunassa ja hiekalla näytti olevan helpompaa kuin nurtsilla. Lopussa laskin, että olimme nostaneet 5/6 keppiä. En osaa yhtään sanoa missä mentiin ohi. Epäilen, että siellä alussa ei malttanut vielä ilmaista.

Sinni muisteli ensin mitä niillä kepeillä piti tehdä tai siis esitteli kuinka hienosti osaa jo homman :) Tein pienen ruudun Sinnin odottaessa vieressä. Sinni säntäsi heti hommiin, mutta meni maahan vasta ehkä kolmannelle kepille kehotuksen jälkeen. Sen jälkeen ilmaisi itse pari seuraavaa. Kun jäljellä oli enää ne jo löydetyt kepit joita ei oltu ilmaistu niin Sinni kulki niistä yli monta kertaa muttei tarjonnut itse ilmaisua. Vaadin ilmaisemaan yhden ja lopetettiin cuzin kera. Sinni kertoi selvästi tällaisen olevan liian helppoa jo.

Hopun ohjelmassa oli lyhyt jälki helpossa nurmikossa tiheillä kepeillä. Tarkoitus siis tarkentaa ilmaisemista, ne kaikki kepit pitää nostaa. Muuten hyvä, mutta kun en itse tiennyt missä kepit on niin paha siinä pakottaa koira ilmaisemaan niitä. Löysimme kaikkiaan 4/6 keppiä... Vähän meni pieleen, mutta oma vika. Hopulla kyllä oli kivaa.

Sinnille olin tehnyt kolmion, josta jatkui kahden kengän levyinen parin metrin jälki. Sinni löysi kolmion ihan itse ja ilmaisi kaikki kepit täydellisesti! Jopa kolmion kepit siinä järjestyksessä kuin ne olin laittanut. Sinni siis teki päivän parhaan jäljen, nosti kaikki 6/6 keppiä. Kyllä olin tosi yllättynyt ja iloinen. Onhan Sinnillä nenä aina ollut, mutta että malttaa ja pystyy keskittymään käyttämään sitä! Aivan uutta!

Kyllä oli Sinni ansainnut pitkät leikit cuzilla. Ylpeänä kirmaili pitkin kartanon nurmikenttää <3 Tehtiin siinä jonkin verran patoamistreeniä ja Sinni oli tosi taitava siinäkin, kauniisti tarjosi istumista koko ajan paremmin.

Tasapuolisuuden nimissä otin Hopunkin leikkimään. Ladattiin muna täyteen ja heiteltiin sitä. Niin kivaa oli, että kaivoin repimislelunkin esiin ja neiti iski äristen kiinni <3

Sunnuntai pyhitettiin tänään treeneille, ei menty juoksemaan vaikka aikataulu olisi sitä sanonut. Osansa tähän vaikutti myös perjantain teholenkistä kiukkuuntunut polveni.

Hopun treeneissä tehtiin ekana rataa ja palkkailin munalla pienistä pätkistä. Meni se koko ratakin ihan vauhdilla huippuhienosti. Sopivasti lopussa läväytin munan auki ja kaikki namit pitkin kenttää.. Pitää vielä vähän opetella sen käyttöä.

Sitten siirryimme kujalle ja halusin heti hyödyntää munan. Heitettävää palkkaa ei ole kepeillä käytettykään ja se toi uudet haasteensa. Hoppu ei ollut ollenkaan vakuuttunut, että kannattaa rehkiä kun palkkaa ei näy odottamassa. Kuja oli aika kapea ja siinä piti tehdä ihan töitä jotta suoriutuisi, lusmuilemalla ei pärjännyt. Piti lopulta ottaa kuppi käyttöön, että saatiin neiti tekemään töitä. Ihan helposti hän kyllä osasi homman hoitaa, mutta edelleen piti käydä aina tarkistamassa, että kupissa varmasti on namia... Täytyy pikkusen täsmentää tätä työn tekemisen ja palkan suhdetta. Palkkaa tulee sillon kun suorittaa käsketyn tehtävän. Hopun mielestä kun ensin tsekataan palkka ja sitten kokeillaan miten helpolla se irtoaa...

Sinnin kanssa tehtiin patoamistreeniä ennen omaa vuoroa ja sain aika monet haukut kun ahneena vaadin liikaa. Nyt oltiin kuitenkin taas vilkkaalla agilitykentällä, ei sateisessa, autiossa puistossa.

Lähtöön Sinni jäi ihan hiljaa, taisi itsekin yllättyä, että nyt patoamistreenissä vaadittiinkin jo rataa ennen palkan palautusta. Oli aika erikoinen alku ja pieleen se meni ja sitten ei enää ollut Sinni huijattavissa jäämään lähtöön patoamaan. Ei se mitään. Silti pari kertaa irrotti lelusta ja lähti esteelle ihan hiljaa radan treenauksen tiimellyksessä. Sinnin mittakaavassa se on jo tosi valtavaa edistystä ja malttia.

Edistynyttä ja maltillista oli radan teko muutenkin, upeita juttuja Sinni teki! Mm. kepit yksin loppuun minun jäädessä alkuun irtoamaan sivulle. Haki myös hienosti A:n, putken ja hyppyjä vaikka olivat  40cm. Putkesta putkeen oli edelleen vaikea, niitä pitää vaan treenata samaten kun ylipäänsä pitkien välien ohjausta. Kontaktit teki kaikkensa yrittäen, vaikka vedätin reippaasti, hieno pieni Öötti!!