Kauhukakara oli treeneissä, niinkuin taitava ja hieno aikuinen Sinnikin.
Ekana tasapainoiltiin, sitä on tehty usein ekana jotta saadaan keskittyminen hereille. Siinä me loistettiin, paitsi semmosta perustottelevaisuutta kuin asennossa pysyminen. Asennonvaihdoissa Pöhkö otti hyvin mielellään oman tassun oikeuden ja siitä neuvoteltiin tovi.
Seuraavana pöytää. Nyt käsky siis pöytä ja vielä ei treenata sitä maahanmenoa, riittää kun pysähtyy oikein. Ensin lähetystä. Tämä sujui kunhan ensin sai sen huudoltaan taas tajuamaan mitä pyydetään. Sitten kutsuna niin, että olen pöydän takana ja pitää siis pysähtyä siihen "puolimatkaan". Sekin sujui oikein mainiosti jopa ilman namia. Sitten yhtä matkaa liikkeelle ja jatkoin ohi: ihan super! Tosin sai olla nopeasti aina tulossa palkkaamaan. Tässä olis hyvä olla apulainen palkkaamassa.
Sitten takaakiertoa. Sitä on treenattu ja sen kyllä osaa, jopa pelkällä käskyllä kauempaa. Tarvittiin lisähaastetta. Laitettiin U-putki hypyn taakse, siitä siis taakse-takas putkeen- toiselta puolelta taakse. Sujui hyvin kunnes piti alkaa rajottaa omaa liikettä. Hullu vaan huusi ja väitti ettei yhtään ymmärrä mitä muka vaaditaan. Tarkalla ajotuksella sain vasemman puolen sujumaan tosi hienosti, itse jäin putken suulle ja tyyppi kävi kiertää täydellisesti. Oikealla puolella oli joku fiba. Jäi aina huutamaan siihen käteen ja sitten vasta kiersi.
Marjo sanoi että molemmat puolet ohjaan ihan yhtä hyvin tai huonosti, siitä se ei oo kiinni. Ja kyllä Sinni selvästi tietää mitä pitäs tehdä. Se vaan sikailee. Senkin sika. Sikailua se on kai sekin, että huutaa ihan koko ajan kun on irti kentällä, mutta sillä sekunnilla kun kierrän narun kiinnittääkseni sen johonkin, hiljenee. Tolpassa ollessaan ei edes mieti huutamista, on maailman rauhallisin ja selväjärkisin tyyppi. RRRaivostuttavaaa. Siinä takaakiertohässäkässä nappas jopa pari kertaa pohkeesta, kerran sain annettua oikea-aikaisen "jalkatuuppasun" ja kappas kun lopetti sentäs.
Lopussa tehtiin vielä keppejä. Kaksi kertaa molemmilta puolilta. Meni tosi nätisti ja mistä vaan kulmista, kunhan nyt taas huudoltaan tajus alkaa tekemään. Marjokin kehui kuinka selvästi nyt miettii ja keskittyy. Hullu huutaja keskittyy.
Pirkka Perinteinen koiranmakkara ei ollu vielä loppu niin tehtiin parit keinut vielä itteksemme. Laitoin alle maxipöydän ja se oli vähän huono. Teki kyllä ihan hienosti ja lujaa loppuun asti, kunnes tajus, että voi hypätä siihen pöydälle siinä lopussa... No samapa se, enää en oo laiska keinutreenissä vaan roudaan fiksumman ratkasun siihen alle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti