tiistai 20. maaliskuuta 2012

Peruskuntoa

Sunnuntaina juoksemassa. Pidensin matkaa pari kilsaa ja silti aikaa meni vain pari minsaa enemmän kuin yleensä. Aika ihmeissään olin, mutta kyllä se syy paljastui päivän mittaan. Pää oli aivan järkyttävän kipeä, tuntui kiehuvan aivot päästä irti. Kun kiehuminen helpotti niin niska jumahti uskomattomaan kiputilaan. Olin pistellyt vähän turhan lujaa. Eipä ihme kun Sinni oli ravannut tosi hienosti koko retken. Piti mennä tekemään hyppytreenit, muttei sitten onnistunut kun kasassa pysyminen tuotti tuskaa.

Maanantaina normilenkki. Otin narupallot mukaan ja harjoteltiin samaan aikaan leikkimistä. Eihän siitä yhtään mitään tullu. Tai tuli tietysti, kyllä siellä lelua tuotiin ja reuhkattiin. Mutta kun oli ajatus tehdä se rauhallisesti. Mitenköhän ajattelin siinä onnistua kun ei Sinni milloinkaan muulloinkaan leiki rauhallisesti... Hoppu kyllä olisi hiljaa, mutta kyllä Sinnin huuto tempaa lopulta mukaansa kenet vaan. Ehkä jatkan tätä projektia sitten kun lumet on sulaneet ja on helpompi istuskella odottamassa rauhaa.

Tänään juostiin uudestaan tuo kammo-olon aiheuttanut lenkki. Nyt pidin huolen tahdista. Sinnin ravin määrän kustannuksella. Omasta puolesta meni siis hyvin ja Hopulla oli kyllä mukavaa. Mutta Sinni ei kai tykännyt loskan roiskumisesta mahaan ja siksi piti selän niin kaarella kuin pystyi. Jos olisi menty lujempaa Sinninkin olisi ollut pakko liikkua kunnolla. Oli muuten hauska loiskutella Flow:eilla läpi lätäköistä, ei paljon haitannut!

Iltapäivällä revittiin väkisin aikaa käydä hallilla. Kerittiin juuri parahiksi tehdä kaikki. Sinnin hypyt:
1. Set Point okseri 25-35, hyvältä näytti. En nyt uskalla yhtään korottaa tosta.
2. 3:n hypyn perussarja, 9 jalkaa ja korkeusarviopysty 25-35. Hyvältä näytti.
3. Perussarja 20 cm pystyillä, kahdella putkella tehdyssä ovaalissa. Meni aika lujaa ja ainakin kerran otti vikan välin okserina.

Sinni oli alkuun ihan tosi rauhallinen, mielettömän hienosti keskittyi ja tarjosi melkein itsestään kaiken. Pikkuhiljaa halliin tuli enemmän porukkaa ja tunnelma kiihtyi. Tietysti myös harjotukset meni aika vauhdikkaiksi lopussa. Onkohan mitenkään mahdollista, että Sinni ikimaailmassa tekisi tollasta putki-putki-hyppysarja-ympyrää kiihtymättä? Jos se onnistuisi niin ehkä sitten olisi mahdollista tehdä joskus kokonainen agilityratakin järkevässä mielentilassa. Meidän täytyy varmaan laittaa ratatreenit jäihin kunnes tämä ympyrärauha toteutuu :)

Hoppu teki väleissä vähän jotain täytehömppää. Harjoteltiin sivua ja istumassa pysymistä vaikka teen mitä. Sitten etsittiin putken päitä hankalista kulmista ja ihan vaan leikittiin.

Jälkilenkillä löydettiin tuhotusta metsästä paljon hyviä tasapainoilurunkoja. Talvella ei ole tullut paljon tasapainoiltua ja sen huomasi Hopusta. Sen oli oikeasti vaikea selviytyä ja oli pakko etsiä leveimmät rungot. Sinni sen sijaan olisi mielestään selvinnyt ihan mistä vaan ja lensikin kerran selälleen kun esitti oravaa liian uhkarohkeasti (oma-alotteisesti).

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti