Ei menny tarjous läpi. Tavallaan helpotus, mutta päällimmäinen tunne on harmi. Me halutaan jo alkaa miettiä mitä kaikkea omalla pihalla ja uusissa maastoissa tehdään.
Tänään mietittiin uimahommia. Hooposta uiminen on muuten tosi kivaa, mutta miksei altaaseen saa rynnätä omaan tahtiin jo heti autosta?! Huuhtelu ja kuivaus ja föönin kuunteleminenkin on vaan hauskaa. Sinnin mielestä uimisessa ei ole yhtään mitään muuta kivaa kun pois lähteminen. Huuhteleminen on hirveetä, veteen meneminen on hirveetä, kuivaus on hirveetä. Itse uiminen tuntuu olevan melko ok, kai.
Välillä Sinni käveli ihan omin jaloin altaaseen ja useaan kertaan kaahasi kohti lelua. Pahimmillaan jouduin kiskomaan nelijalkajarruttavan Sinnin seinän vierestä rampille ja "taluttamaan" narusta lelulle jos halusin sen uivan yhtään. Vastahakoisuutta ja oma-alotteisuutta ilmeni epäloogisesti kumpaakin niin alussa kuin lopussa. En siis tosiaan ota selvää mikä siinä mättää. Ei se jaksamisesta ole kiinni kun ihan reippaasti jaksoi vielä lopussakin.
Jälkikäsittelynä Sinni sai silkkipesun ja tehohoitoaineen ja pyyhekuivauksen jälkeen silkkiseerumit ja viimeistely föönilla ja harjalla. Hieno tuli hänestä taas ja kun olen oppinut käyttämään fööniä niin alkaa olla Sinninkin mielestä neutraalimpi toimenpide.
Uimareissun jälkeen vein koirat kotiin kuivumaan ja lepäämään ja lähdin ostamaan parempia liivejä Sinnille. Toivottavasti nuo nyt tekevät touhusta mukavampaa. Täytyyhän sitä jotain yrittää.. Vai pitääkö draamakuningattarelle hankkia kuninkaallinen lämpöinen maitokylpy ennen kuin alkaa uinti maistumaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti