Maanantaina päätin olla terve ja mentiin juoksemaan. Viikon tauko on ihan tarpeeksi. Uutela kierrettiin ja Hoopo juoksi omia teitään. Suhteellisen hyvin meni, vaikken ihan oikeasti pelkästään terve ole.
Tiistaina koko päivä meni pankissa asuntokaupoissa. Illalla kuitenkin jälkikurssin aika. Mentiin ajoissa ja käytiin kävelyllä ja kerkesin tehdä Sinnin kanssa vähän keppileikkiäkin. Hyvin osasi keskittyä asiaan ja muisti mitä pitää tehdä.
Varsinainen kurssilainen teki kaksi jälkeä. Kummatkin siistille nurmikolle, pituus vajaa 100m, kepit vajaa 10m välein, askeleet kiinni toisissaan muttei enää vierekkäin. Harjoteltiin jälkirutiineja, piti istua nätisti kun vaihdettiin valjaat, sitten luvalla liikkeelle ja käsky "JÄLKI" kun löytää jäljen. Neitokainen oli ihan kone. Ekalta merkkasi 7/10 keppiä, mutta pysyi koko ajan oikealla tiellä, vähän vaan vauhtia oli liikaa. Toka jälki oli mutkaisempi ja välillä meinasi hukkua. Nyt kuitenkin jarruttelin enemmän ja niinhän sieltä nousi 9/10! Vähän hankala tasapainotella sen kanssa jarruttaako vai antaako mennä ihan omin avuin. Tuntuu lähtevän kaahaamaan herkästi silloin kun jälki hukkuu. Mutta tutkaillaan. Ihan guruhan Hoppu tossa hommassa on joka tapauksessa. Pitää alkaa lueskelemaan jotain koesääntöjä. Paitsi että, niitä varten pitää suorittaa BH ja mitä muuta tylsää vielä..
Sinnille tein pienen ruudun siihen auton viereen vielä. Otin Hopun myös ulos kannustamaan Simppaa. Vähän Tööt silti epäröi, joku koira tässä on oltava haudattuna. Juuri sen hitusen rennommin Sinni silti uskalsi olla, että saatiin edes jotenkuten muutama keppi maattua. Sitten iso leikki ja kotiin. Pitäisi tehdä noita nyt vaan tosi tutuissa paikoissa jotta poistuisi tämä mielleyhtymä kepit->luonnetestin kaltainen kauhea tilanne.
Tänään oli juoksupäivä. Olo huonompi kuin maantaina, mutta siltä ei kysytä. Piti kiertää kaksi kertaa 3,6 mutta kun ekaan kiekkaan meni 40 min niin sai riittää. Molemmat tyypit oli koko kiekan irti. En edes jaksanut pitää mitään jöötä, tajutkoon itse miten kannattaa olla. Alkuun oli aika paljon möykkää ja kilpajuoksua, mutta loppua kohden oli tasaisempaa. Lopussa näytti itseasiassa lähes väsyneiltä tyypit, taisi kuumuus rasittaa.
Ojangossa kun oltiin ja hyppytreeniä ei ole tehty vaikka huomenna olisi taas kisat, niin siitä sitten rakentamaan. Tein hyppysuorista ja putkista neljän suoran siksakin käyttäen koko kentän mitan. Ajatus oli ottaa kolme toistoa, ensin eri korkeuksilla pääasiassa 40 ja 45, myös medimuuri mukana. Mutta se oli Töötölle ihan liikaa. Meni kyllä tosi hienosti putkesta putkeen monta väliä, mutta vaikeita oli korkeat hypyt ja sinne muurille sitten jo räsähti päin. Tehtiin osissa ja niin vaan olisi Sinni kiertänyt hypyt jos en ollut ihan vieressä käskemässä.
Toka vaihe tehtiin ennen taukoa. Laitoin kaikki rimat tosi matalalle ja mentiin ihan vaan läpi koko rata. Tosi tosi hienosti Sinni luki rataa ja sain aika huolettomasti leikata takana kun neiti syöksyi putkeen!!
Välissä tuli Hoppu tekemään saman radan matalilla hypyillä. Ensin muistuteltiin rengasta ja hyvin se sieltä löytyi. Sen jälkeen alkoikin puhti loppumaan. Tehtiin silti rata kokonaan ja melko mallikkaasti sujui. Intoa vaan ei ollut enää nimeksikään. Palkkasin ihanalla turkisnerulelulla ja juostiin autoon.
Vikana laitoin Sinnille hyppysuorat vinoiksi, rimat edelleen matalalla. Tehtiin kerran läpi ja meni hienosti. Kunpa Simppalaisen ei tarvitsisi hypätä niin korkeita.
Kotimatkalla käytiin Vaaralan kuopilla uimassa. Sinnillä ei ollut mitään ongelmia kun oli ihana cuz mukana. Hoppu sen sijaan ei millään tuonut lelua mulle asti. Eihän sitä ole siltä uimaloissa vaadittu ja nyt kun aloin vaatimaan niin meni konseptit ihan sekasin. Lähdettiin sitten pois ja lelu jäi loppujenlopuksi lillumaan keskelle lampea.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti