Paskanen säkä

Perjantaille oli buukattu PAW. Pakko oli vaan aamusta tehdä töitä niin vasta iltapäivällä päästiin hommiin. Jo alkulenkillä Simppa löysi jonkun ihanan kasan ja koko koira ja erityisesti sään seutu sai rapsakan kuorrutuksen.

Tehtiin eilistä kolmosten agirataa, vähän lyhennettynä. Sinni esitteli hienoja putkeenirtoamisia sekä melkein hyviä kontakteja, keppejä ja muutakin. Pienillä täsmäkertauksilla ja -palkkauksilla saatiin osaamiset just eikä melkein. Tosi upeaa osaamista on piilossa tuossa paskaisessa luikero-otuksessa. Ainakin kun hypyt oli maahan kaivettu.

Hoppu teki ihan pientä juttua namikupilla. Ensin HYSsiä ja oli selvästi tosi hölmöä tämmönen nyhjääminen. Kun viimein alkoi kääntyä kunnolla takas mun luokse niin voitiin siirtyä isompiin linjoihin. Namikuppi ja pitkät suorat, ne on Hopun juttu. Tyyppi kaahasi edestakas pituus-rengas-putki-suoraa kun on niin kivaa! Ihan turha oli yrittää saada mitään mutkia mihinkään kun Hoppu kyllä tietää mihin on menossa, täysiä suoraan! Siis yritys oli saada pieni kuvio siihen ennen sitä suoraa, mutta ei oikein onnannu. Pääasia, että on kivaa. Me vaan tehdään nyt kupin kanssa ja koitetaan vaan saada Hoppu tekemään töitä myös poispäin siitä kupista...

Sinni teki tokalla kiekallaan yhtä hyppyä. Hänen piti istua, katsoa eteen, odottaa lupaa ja hypätä yli kupille. Ei ole ollenkaan simppeli juttu Sinnille tämä. Ja toisaalta juuri tällainen treeni on todella hyvää Sinnille. Saatiin vahvistettua lähtöön rauhottumista joka on viime aikoina tyystin kadonnut. Tärkeimpänä saatiin vahvistettua rohkeutta yhdellä hypyllä. Korkeus oli 20-45 ja toistoja tuli parikymmentä. Ihan nätisti onnistui ylitys koko ajan vaikka huimissa korkeuksissa käytiinkin. Nätisti alkoi sujua myös se istuminen. Sain jopa liikkua siellä :) Lopussa Tööt teki muutaman toiston väleineen jo ihan hipihiljaa! Palkinnoksi suuresta kärsivällisyydestä teimme loppuun vielä kerran radan. Ihan nappiin ei mennyt, mutta tarpeeksi. Simppa on kovin kovin hieno, kunhan keskittyy olennaiseen.

Hoobel sai tehdä keppejä. Kahdella parilla mentiin ja alotettiin vallan helpolla, ulkonahan ei olla ennen tehty. Hyvin meni ja kaikenlaista kulmaa opiskeltiin. Umpikulma oli hankala kun ei olisi taittunut ekaan väliin. Siihen saatiin hyvää treeniä ja alkoi esiintyä topakkaa työntekoa taipumisen eteen. Kaikenkaikkiaan oli kivat treenit. Eilisen päälle tuli rutkasti kaivattua balsamia.

Lauantai oli sitten hyvä olla jo vaan juoksupäivä. Lähdettiin äitiltä uuden hienon juomapullollisen juoksuvyön kanssa. Lenkkimme sijottui kätevästi Extremerunin starttimaininkeihin. Kerittiin kyllä alta pois, mikä oli kätevää sinänsäkin, että osa matkaa mentiin kisarataa pitkin. Ei silti suoritettu esteitä. Autojen yli kiipeily olisi ollut ihan tyhmää, mutta koirat varmaan olisi olleet onnellisia ryömimisestä ja rapakon ylityksestä. Ei inspannut esteet kun muutenkin tuntui tahmealta. Uskon silti, että parempi vaan elää normaalisti, se on allergia joka jarruttaa ja sen ei saa antaa voittaa.