Eilispäivä olisi ollut triathlon, mutta ei koirille ole polkupyöriä. Olisikohan skeittilautaa voinut käyttää?
Aamusella porhallettiin Hyvinkäälle. Hoppu loikki ja huvitti itse itseään, se on kumma miten tyyppi löytää sinivalkoisen matalan uimalelunsa ihan mistä vaan. Jotenkin hänen silmä on ehdollistunut sen havaitsemiseen vedessä. Sinni testasi kevennettyjä liivejä eli pienempiä liivejämme nurinpäin. Hyvin toimi, etuosa ei tarvi mitää kelluketta ja kun etuosan lirpakkeet oli nyt taaksepäin niin mahavyö oli eteenpäin viisto, jolloin kaikki kellukkeet mahdollisimman takana. Lirpakkeet voi nyt leikata pois kokonaan ja sitten Simpalla on vähän niin kun uimarengas vyötäröllä :)
Ilman liiviä uinti on aika pystysuoraa. Parempaa toki lelu suussa kuin lelulle päin mennessä. Varsinkin kun otin salaisen aseenkin uimaan! Sinni meni joka kerta melko itsenäisesti veteen kun kyse oli Cuzin pelastamisesta. Luonnollisesti vauhti kohti lelua oli aivan hillitön kun olihan altaassa monta uhkatekijää, jotka voisivat ryöstää aarteen ennen Sinniä. Ihan aitoa uimakilpailua ei saatu aikaan koska kellään muulla ei ollut kiire samaan suuntaan..
Uimasta kun päästiin kotiin niin lähdettiin samantien juoksemaan. Reteesti heitettiin pari kiekkaa kolme pilkku kutosta, yhteensä tuli vajaa 8 kilsaa ja aikaa meni tunti ja 10 min. Mulla kulki oikein hyvin, mutta ainakin Hopusta tämä tylsyys oli liiottelua. Sinni meni rutiinilla, mitä nyt aika paljon peitsasi.
Tänään piti olla älyllisempi päivä. Aloitimme jälkihommilla. Tein molemmille ruudut, Sinnille pieni ja tiivis, Hopulle isompi. Sinnin eka ruutu meni oikeastaan loistavan hyvin kunhan sai jujusta kiinni. Sieltä harmaa nenä etsi keppejä ja pienellä vihjeellä meni maahankin. Hoppu oli jo ihan super pro. Jo autosta hypätessä nenä lähti viemään. Vähän häntä häiritsi kun tuuli taisi pyörittää hajua Sinnin edesmenneestä ruudusta siitä vierestä. Tein Hopulle toisen parempaan paikkaan ja käytiin välissä vähän kävelyllä kaikki. Toka ruutu oli vielä hienompi, löytyi jo kaukaa ja tarkasti käytiin läpi reunoja myöten. Ilmaisukin oli jo täsmällisempää, kävi oikein päin kepille maahan ja pysyi kunnolla paikoillaan.
Jälkimailta jatkettiin Ojankoon. Heti ekana kävin tekemässä parit batin vauvakeinut Hopun kanssa. Se laite on ihan loistava. Laitoin ensin muurin palikan alle, mutta Hoppel ei välittänyt yhtään liikkeestä joten annoin mennä maahan asti. Pidin remmissä ja namikippo siellä paikoillaan. Alkuun oli vaikeuksia pysähtyä oikein, mutta kun tarpeeksi monta kertaa piti palata oikeaan asentoon niin alkoi sieltä tulla oma-alotteista pysähdystäkin. En tiedä oliko pysähtyminen niin haastavaa vai sittenkin jännitti pamaus, mutta aika maltillista oli vauhti. Tehtiin loppuun parit vauvapuomitkin ja kun tarpeeksi hetsasi niin saatiin taas vauhti takaisin. Loistava edistysaskel! Ei keinu mikään suuri kummitus ole.
Siirryttiin sisälle ja rakensin hyppytreenin Sinnin huidellessa vapaana cuzin kanssa. Autuasta kun voi tehdä noin. Sinni ihan hiljaa ja rentona jolkottelee ja pureskelee lelua. Sinnin treeni oli vai yksi suora, jossa putki-kolmoissarja-11 jalkaa-pysty-15 jalkaa-pysty-putki. Kaksi sessiota.
Pystyt oli 35-45. Piti ekalla kiekalla säätää toinen ja tokalla toinen. Mutta menin sekaisin ja taisin säätää vain sitä vikaa koko ajan. Lopussa tein pari toistoa säätäen ekaa pystyä. Kuitenkin vain yksi muutos/toisto. Meni tosi tosi hienosti. Sinni painoi täysiä putkeen joka kerta ja hypyt näytti täysin sujuvilta. Ihan sama mitä mä siellä hääräsin. Täytyy ensi kerralla pitää tarkemmin huolta mitä muuttaa millonki. Tämä määrä oli ihan hyvä. Ei olisi kannattanut ottaa enää kolmatta kiekkaa.
Hoppu teki välissä samaa sarjaa 5cm rimoilla. Oli aika iisi. Lopuksi laitoin normaaliksi perussarjaksi ja siinä tuli ongelmia mahtua vikaan väliin. Tuotiin kuppi lähemmäs niin alkoin sujua ja sen jälkeen sujui vaikka kuppi oli putken jälkeen. Ihanan toimivat ja mukavat treenit! Päivän suurin murhe oli, että cuz on nyt rikki, vinku on murtunut irti ja kolisee vaan sielä sisällä. Täytyy haalia jostain uusi ennen kun alkaa murtua enemmänkin. Kovia kokeneelta se raukka kyllä näyttää jo kaikenkaikkiaan.
Loppulenkille vielä uhmaamaan käärmeistä Ojangon ympäristöä ja tsekkaamaan kuraojatilanne. Kyllä löytyi hyvin lutakoita. Hopusta oli tosi hauska leikkiä juosten lätäkössä kun Sinni juoksi sen reunoilla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti