Pikkuruinen Hoppu on jo iso koira. Sen kunniaksi hän jäi tänään yksin kotiin kun lähdettiin Sinnin kanssa uimalaan.
Uinti meni ihan hyvin, jostain syystä Sinni kuitenkin pisti aina hanttiin kun piti astua altaaseen. Kun altaan reuna oli ylitetty ja varpaat vedessä niin siitä meni kyllä sujuvasti uimaan ja uiskenteli hakemassa lelua kauempaakin. Jossain kohtaa tosin leluakaan ei halunnut ottaa kyytiin, onneksi se jäi kätevästi rinnuksiin ja ajautui reunaan.
Uinnin jälkeen huudatettiin föönia melkein kolme varttia, oli tarkoitus saada turkki ihan kuivaksi. Niin se olisi helppo kammata loppuun ja tehdä pientä joulutrimmiä. Katsotaan toteutuuko tämä loppuosa...
Loppupäivän Sinni oli mun kanssa töissä ja kyllä Hoppu oli iloinen kun viimein tultiin kotiin. Sinni sai vuorostaan jäädä yksin ja lähdettiin Hopun kanssa Ojankoon. Suoritettiin käännetyt treenit eli kentälle alussa ja lopussa, välissä lenkille, kätsyä!
Harjoteltiin namikupin kanssa kujaa ja Alas-käskyä. Kujan vedin niin pieneksi kun meni, alle metrin pituiseksi. Laitoin kupin päähän ja tarkotus oli pysyä itse siellä kupin luona ja käskyttää sieltä tulemaan kuja kohti. Alkuun piti kyllä auttaa aika paljon, mutta kyllä siellä tapahtui selvää ajattelua ja edistystä. Ne on hienoja hetkiä kun on menossa väärin, mutta korjaakin oikeaksi! Jälkimmäisissäkin treeneissä yritti aina välillä mennä jostain keskeltä sisään, mutta teki jo tosi hienojakin juttuja ja sain olla aikalailla siellä kupin luona.
Kontaktin osalta ei enää olla niin alussa. Etsiytyy kyllä oikeaan paikkaan käskyllä. Vähän mun sijainnin vaihtelu vaikutti paikan löytämiseen, mutta parani sekin treenin mittaan. Samoin saatiin nyt kestoa treenattua, alussa meinasi peruuttaa vaan loputtomiin ellen vapauttanut kun oli oikeassa kohdassa. Mutta kyllä alkoi lopussa etujalat pysyä maassa. Oli aika upeaa työskentelyä, ihanaa treenata hänen kanssa. Yhtään ei edes haukkunut koko aikana.
Jälkimmäisen treenin alussa leikittiin tyhjällä puolella. Meillä oli oikein kivaa, tosi hyvin Hoppu oli leikissä mukana ja toi koko ajan vauhdilla lelua mulle. Eiköhän me tää leikkiongelma selätetä.
Onnistuttiin saamaan pari rankkakuuroa niskaan, mutta ei se menoa haitannut. Lenkki kahlattiin mudassa heti jos hiekkatieltä eksyttiin sivuun, mutta mitäs pienistä. Vivot piti jalat kuivana. Niin ja huomasin, ettei Hoppu enää yritä näykkiä mua villiintyessään, iso fiksu tyttö jo!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti