Hoppu köhii vieläkin. Kerran päivässä kun sopivasti innostuu. Tässä on nyt viikko sairastettu ja alkaa tuntua aika älyttömältä. Ei ole järkeä pitää energistä pentua neljän seinän sisällä ihan loputtomiin ihan vaan varmuuden vuoksi.
Sinnillä on ollut tylsää sitten säiden takia. Ollaan käyty juoksemassa ma, ti to ja la, mutta ei sitten muuta. Ei Sinnin kanssa voi lähteä tonne hankiin temmeltämään kun jäätyy näillä pakkaslukemilla jo muutenkin. Eikä me ole saatu pakkasvarustusta haalittua kasaan. Sinnillä on ollut takki päällä ja se on ollut fleksissä. Ravia ei ole näkynyt juuri yhtään, lähinnä Sinni könkkää ja jännittää. Maailma on niin kamalan vaarallinen ja epämiellyttävä paikka. Sinni ei kertakaikkiaan halua olla ainoa koira.
Tänään neuloa pyöräytin Sinnille villasukat. Olen itse pitänyt villasukkia varvaskenkien päällä ja on tarennut ja toiminut mainiosti. Kyllä ne varmana Sinnilläkin toimii. Jesarilla sukat kiinni ja menoksi! Pari minuuttia ihmetteli töppösiä, mutta ulos päästessä kaikki huomio suuntasi tietysti tärkeään ympäristön tarkkailuun. Ei nostellut kinttuja kertaakaan, vaikka köntysteli melkein tunnin tuolla 20 asteen pakkasessa.
Sisällä on naksuteltu joka päivä ainakin toinen ateria. Sinni käyttää aina pari vuoroa venyttelyyn ja jumppaamiseen. Toivottavasti pysyy näin jotenkin elastisena sen selkä.
Hopulaari on kunnostautunut palloleikeissä. Se toisi palloa koko ajan ellei se jotenkin aina vierisi sohvan alle. Mun kanssa palloleikki on sitä, että tuodaan pallo, annetaan kauniisti käteen ja juostaan hakemaan. Isin kanssa pallolla leikitään työntämällä se sohvan alle ja vinkumalla isi apuun ja sitten purraan isiä kun se kaivaa palloa esiin. Heti kun pallo on takaisin Hopulla se joutuu takas sohvan alle..
Lisäksi Hoppu on käyttänyt aikaa harjoittelemalla silppuamista. Hän silppuaa kohteen erittäin pieneksi ja tasaiseksi hileeksi. Onneksi kohteet on olleet vain pahvia ja paperia, ihan laillisia siis.
Sisäsiisteys on kärsinyt kovan takapakin. Kerrostalossa on aika työlästä saada pentu ulos joka välissä kun ulkoilua ei muuten harrasteta. Raivostuttavaa. Kaiken kukkuraksi on ollut ripulia parit kakat... Ilmeisesti olen antanut liikaa kookosöljyä välillä.
Toivotaan, että viimeisetkin köhät on köhitty jo ja pakkaset alkaa hellittämään niin päästään pian normaaliin elämään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti