Rajalla

Maanantain porhallus oli Sinnille liikaa. Ymmärtäähän sen, tuli tehtyä kaksinkertanen treeni. Ja aika tiiviisti.

Tiistaina käytiin juoksemassa ja vähänlaisesti Sinni ravasi, tönkköpeitsiä enimmäkseen meni. Hoppu puolestaan käyttäytyi niin kivasti, että päästin sen loppulenkistä irti.

Sinni lepäsi lopun päivän ja vielä seuraavankin päivän kokonaan. Jos lepo olisi nyt paras lääke.

Hoppelssonilla oli tiistaina jälkikurssi-ilta, jee! Kerittiin peräti neljä kiekkaa. Ekalla vaan esitettiin mitä on opeteltu ja testattiin mitä on opittu. Hoppu etsi suurella innolla keppejä, muttei osannut vielä mennä maahan itse. Nyt kun annettiin sen miettiä ilman apua, alkoi hän tekemään hammatikkuja. Pitää tuota kepin kanssa toimimista vielä vähän tarkentaa.

Kolme seuraavaa harjotusta oli kaikki hajuruutuja. Tallottuja neliöitä joissa keppejä reilusti, erityisesti reunoilla. Hoppu löysi kaksi ekaa heti ja hienosti tökki keppejä esiin. Vika tehtiin ihan toisessa paikassa, jossa muut ryhmän koirat oli juuri olleet. Siellä muut hajut vei voiton ja vaikka Hoppu löysi ruudun nopeasti ja keppejäkin ohitti vaikka kuinka, ei hän malttanut niitä alkaa enempää huomioimaan. Lopulta jaksoi keksittyä oikeaankin asiaan ja kyllä sitten toimi totuttuun tyyliin.

Keksiviikkona Hoppu oli koko päivän mun mukana ja puuhailtiin jotain pientä aina kun kerittiin. Eli ei paljon mitään. Hän on loistava hengailueläin ja hieno tunnelmannostaja. Illalla harjoteltiin kotona kummankin kanssa kepin edessä maahan menoa. Hienosti osasivat, kerrassaan ällistyttävän täsmällisesti ja helposti.

Torstaina juoksupäivä. Tänään Hoppu sai olla metsäosuuden, eli lähes koko lenkin irti. Tämä toimenpide mun ja Hopun mielenterveyden varjelemiseksi ja Sinnin karaisemiseksi :) Eilisen löysäilyn jäljiltä vaaleassa oli virtaa ja se painoi pitkin metsiä koko rahan edestä. Sinnillä oli alkuun vaikeuksia sietää ohjusta, mutta hienosti se alkoi hillitsemään itsensä. Ja oma juoksu kulki hyvin, kivaa!

Pian lenkin jälkeen Hoppu sai kutsun leikkilenkille Nenan kanssa. Kierrettiin kanavanrantaa ja lapsilla oli kivaa. Vaikka alkuun Hoppu vähän ihmetteli miten nyt jo muka pääsee taas.

Sitten otin vielä Hoopon mukaan töihin kun hän on niin mukava työtoveri. Sinni sai levätä kotona.

Käytiin vaihtamassa renkaat uusiin ja sillä aikaa tallasin pari ruutua. Meille tuli aika kiire käydä tekemässä ruudut pois. Ei se mitään, Hoppel hoiti homman kotiin. Kaikkein parasta oli, että Hoppu meni ihan itse maahan joka kepille!! Supertyyppi!

Illan tullen ohjelmassa oli vielä Sinnin hyppytunti. Otin Hopun mukaan, jos Sinni vaikka muistelisi viime kertaa vielä. Alkulenkillä Hoppu sai vuorostaan olla narussa ja Sinni irti. Simppa oli oikein tyytyväinen ratkaisuun ja rennosti laukkaili isolla säteellä. Ravia ei paljon näkynyt kun vasta ihan lopussa, mutta onneksi edes siellä ja mukavan rennolla selällä.  Muuten en olisi Sinniä vienyt hyppäämään.

Sisälläkään ei tuntunut paukut enää mielessä kummittelevan. Ihan oma hullu itsensä oli Tööttö. Tehtiin kolme treeniä:
1. kolmoissarja, 8,5 jalkaa, pysty 30-40. Palkkasin alkuun heittämällä lelun ja pää oli ihan pystyssä. Pakko vaan pitää palkka valmiina suoran päässä, ei toimi muuten.
2. kaarre neljän jalan väleillä. Kolisteli rimoja kun ei malttanut pitää jalkoja kurissa. Loppua kohden tsemppasi, mutta ei tätä vielä tarvi alkaa enempää tekemään. Tarpeeksi työtä muissakin.
3. väljä sarja pysty 20, 10,5 jalkaa, pysty 20-25, 13 jalkaa, pysty 25-30. Korkeuden muutokset aiheutti päänvaivaa Sinnille. Etäisyydet on jo paremmin hallussa. Kaikenkaikkiaan tekee jo selvästi siistimmin kuin sillon kun käytiin ekaa kertaa tällasella tunnilla keväällä. Virheet on siis pienempiä nyt kun alussa oli paljon karkeampaa. Mutta hiottavaa riittää ja ennen kaikkea rutiinia tarvii saada rutkasti lisää. Eikä tässä vielä olla edes kunnon korkeuksissa.

Jälkilenkki tehtiin erään taloehdokkaan maastoissa. Oli ihan hulluja kalliokiipeilyjä, saa nähdä tuleeko niistä arkea meille.