Alkulenkillä pojat oli vielä kiinnostuneita Hopusta vaikka virallisesti juoksu on jo ohi. Nuori neiti ei itse osannut poikia väistää vaan jäi aina kiltisti nenän eteen. Sinni sen sijaan ymmärsi kyllä yskän ja osoitti erittäin tehokasta esiliinatoimintaa. Sinni-siveysvyö aavisti melkein ennakkoon jos pojan nenä oli suuntaamassa Hopun perään ja teki hyvin nopeasti täysin selväksi ettei sellainen ole sallittua. Välillä Sinnin oli tarve ojentaa myös Hoppua, ei tarvitse olla heitukka senkään. Kyllä Sinni oli sitten tärkeänä ja äärimmäisen onnellinen kun hänen äänekkyytensä oli kerrankin hyväksyttyä.
Treeneissä tehtiin kaksi kiekkaa. Sinni teki molemmat samaa ratapätkää. Jo ekalla yrityksellä Tööt ällistytti minut este toisensa jälkeen. Se ihan oikeasti haki itse hyppyjä ja luki rataa eteenpäin. Ja pujotteli kerta toisensa jälkeen täysin oikein!! Väärän putken pään ohi ei osata vielä mennä, mutta se on täysin ok. Aina huippua jos Sinni suorittaa esteen nenän edestä. Tokalla kiekalla jatkettiin rataa vielä eteenpäin ja tuntui hetkittäin ihan oikealta agilityltä. Sinni itse oli ihan kuin pro agilitykoira konsanaan nautiskellessaan ihanasta pienestä vinkupallosta. Sen kanssa Sinni rauhottuu ihan hiljaa makaamaan ja lussuttamaan. Simppa on kyllä varsinainen sydänkäpynen, hirmuisen sympaattinen kaikessa omituisuudessaan.
Hoppu teki ekan kiekan keinua ja puomia. Superherkullisen broiskun sydämen kanssa keinun liike oli leikkiä vaan. Loppuun tehtiin vielä ihan kiinteänä ettei varmasti jäänyt mitään hampaankoloon. Vauvapuomille mentiin reteesti vaan kokonaisena heti. Ei ihan osannut toimia kun ei koskaan ollut estettä tällaisena nähnyt. Pienellä esittelyllä alkoi tajuta ja hienoa kontaktityöskentelyä esitti. Eikä ollut mitään keinun jälkeistä varomista.
Hopun toka kiekka tehtiin sisällä hallissa kun kepit on vielä siellä. Kolmella parilla siis keppejä. Vähän oli taito ruostunut kun taukoa on tässä ollut. Putkista ja hypyiltä eri kulmista lähetellen sujui pian ihan suvereenisti taas. Kun laitettiin tiukemmaksi kulmia niin alkoi tulla virheitä. Aika outoa kun tämän piti olla vaan vanhan kertausta. Mutta kai se vaan on oikeasti unohtunut. Saatiin kyllä onnistumisia loppuun.
Kerta kiellon päälle tehtiin parit keinut vielä. Sisätiloissa keinu oli taas kamalampi, mutta broiskun sydän auttoi nopeasti kammoon. Kun alkujärkytys oli voitettu niin pudotusta sai lisätä ihan reippaasti. Eiköhän tuosta nopeasti valmis saada kun vaan päästään treenaamaan. Valmiista puheen ollen piti tietysti ottaa keinun jälkeen puomia ja kun ei hallissa ole kuin oikeita niin sellaiselle sitten. Heti vaan alusta asti. Ekalla kerralla piti avittaa narusta pysymään oikealla tiellä, mutta parilla toistolla varmuus kasvoi. Lopetettiin päivän treenit siis Hopun täydelliseen aikuisten puomiin, jolle se haki sivusta putken takaa kiertäen! Taitava taitava tyttö!
Loppulenkillä siveysvyö oli vähän huolimattomampi tehtävässään. Ääntä ja ärräpäitä hän kyllä päästeli tyypilliseen tapaansa. Kun on yleisesti tunnettu heikoksi, voi rähjätä vähän kelle vaan eikä kukaan viitsi korvaa lotkauttaa. Paitsi ihmiskorvaan alkaa sattumaan pitemmän päälle.
Loppuun testikuva lenkiltä tästä männäpäivältä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti