Tämä vaatii nyt ihan oman postauksensa. Sinnin pitäminen kunnossa kun vaatii ihan oman paneutumisensa. Olin kyllä paneutunut siihen jo pitkään ja se alkoi olla aika rutiininomaista, mutta sitten tuli Hoppu ja rutiinit hajosi. Ne rutiinit perustui lähinnä fiilikseen ja päivän kunnon tarkkailuun, ei mitään kovin tarkkaa ohjelmaa. Nyt se ei enää silti toimi, koska päivän aktiviteeteissa on otettava huomioon muitakin tarpeita kuin vain Sinnin kropan tila.
Joten ryhdytään järjestelmälliseksi, epäjärjestelmälliselle ihmiselle se tarkoittaa sitä ainoaa järjestelmää minkä osaa: listoja!
Törpön viikkoon
-pitää sisältyä ravia vähintään 2 kertaa, kahtena ravipäivänä ei mitään repivää vaan ovat ikäänkuin lepopäiviä, jos ravia on yli tuon kahden niin silloin saa tehdä mitä lystää, kunhan se kaksi päivää on sitä leporavia
-pitää sisältyä hyppytekniikkaa tasan 2 kertaa, jotka sisältää kolme harjotusta kuudella toistolla,
1. perussarja
2. alastulo tai setpoint tai korkeus tai etäisyys
3. korkeus tai etäisyys tai kaarre tai pitkä sarja
niiden kanssa saa tehdä yksittäisiä estetreenejä ja järkevää pimputusta, ei siis mitään päätöntä repimistä vaan hallittua ja maltillista (sepä helppoa Sinnin kanssa)
-muut kun leporavipäivät saa lenkkeillä normaalisti ja myös agilityä tehdä miten hyvältä tuntuu kunhan hyppytekniikat tulee hoidettua
Periaatteessa tuntuu, että joka toinen päivä olisi parempi olla leikkimättä. En vaan tiedä miten tämän toteuttaisin, joten ehkä nyt on parempi antaa mennä vaan ja luottaa ravin ja hyppytekniikan parantavaan vaikutukseen.
Sinni on nyt kuitenkin ihan kunnossa, pystyy ja jaksaa liikkua ihan hyvin oikeinpäin. Mutta niitä perusongelmia ei mikään superkuntokaan poista. Jos selkä jännittyy niin kintereet suoristuu ja silloin on vaarassa taas kaikki nivelet. Selkä siis vaan pitää saada pysymään oikeinpäin. Selkää ja sen kautta oikeaa liikkumista pitää koko ajan pitää silmällä ja vahvistaa. Ei saa väsyttää liikaa ja varsinkaan päästää silloin riehumaan, mutta silti pitää liikkua paljon ja monipuolisesti, että vahvistuu.
Nuo kintereet on mukana toki silloinkin, kun selkä on oikeinpäin ja aina on riski, että käy niin kuin vuosi sitten. Ei silloin ollut mitenkään erityisen väsy vaan tuhatta ja sataa leikkien kaahatessa saattaa kinner mennä vahingossa väärinpäin. Näitä en kuitenkaan ala varomaan, jos kroppa näyttää hyvältä niin saa tehdä ihan mitä haluaa. Yritän pitää selän kunnossa ja antaa Sinnin nauttia elämästä, vauhdista ja kavereista. Turhahan sitä on jumpata kroppaa jos siitä ei sitten saa nauttia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti