sunnuntai 28. elokuuta 2011

Laiskotellaan ja lataudutaan

On tärkeä kerätä voimia kun edessä on suuri seikkailu!
Perjantaina aktiviteetit koostui matkasta keskustaan ja itin töihin. Kertyi siis kelpo annos metrossa istumista, rullaportaissa syliin tarrautumista ja kävelyä Taiteiden yöhön valmistautuvassa vilisevässä ja kuumassa kaupungissa.

Illalla ennen rapujuhlia huudatin Tööttöä vielä puutarhassa ja tein kontaktitreeniä. Yksittäisenä meni niin kivasti, että lisäsin tolpan kierron ja kun sekin meni ok, niin otin kontakti-tolppa-kontakti-palkka. Se oli liian vaikeaa, eihän sitä voi tarvita enää toista kertaa pysähtyä. Tuli kuuma ja turhautuminen, joten lopetettiin ja mentiin kävelylle.

Lauantaina toivuin rapujuhlista ja lenkit oli pelkkiä pissatuksia. Illalla mentiin Martalle kylään ja se oli Sinnistä tosi kivaa. Tosi kiltisti oli monta tuntia, välillä leikkivät, välillä lepäsivät, hermot ei menny kertaakaan. Alkuun tietysti tavattiin ulkona ja käytiin pikkulenkki jotta tunteet viileni. Sinni on tosi hienosti oppinut tuon tavan, heti kun se tajuaa, että nyt ei tarvi moikata vaan mennään vaan eteenpäin niin rauhottuu. Sehän tappaisi jos pääsisi siinä ensihuumassa toiseen kiinni.

Tänään oli treenit, joten niiden ympärille koostui aktiivisuus tänään. Ennen treenejä reilu 40 min lenkki. Tänään oltiin ekaa kertaa uudessa, rataa tekevässä ryhmässä ja siinä meni aika pitkä aika ennenkun pääsi radalle. Varsinkin kun piti pentujakin pallutella ennen kun saattoi radan rakennuksen aloittaa.. Tööttö oli siis ihan räjähdyspisteessä kun pääsi suoritusvuoroon. En sitten tajunnut sen kummemmin sitä työstää vaan mentiin vaan suoraan lähtöön. Rata oli ihan hirveä, Sinnin focus oli pelkästään mun jaloissa ja mun komentamisessa. Siinä onneksi purkautui ylimääräiset ja toka rata oli oikein pätevä.

Radalla oli kaikki kontaktit ja kepit, ne meni oikein hyvin. Mitä nyt taas itse hätäilin siellä keppien lopussa..... Ja oli ne kontakteilta lähdötkin aika holtittomia. Varsinkin keinulta kun sitä ei ole vielä edes mietitty. Hyppykohdat olivat liian vaikeita ja ahtaita ja niitä oli hankala saada sujumaan. Mutta kun rauhottui ja piti kädet alhaalla niin kyllä niistäkin selvisi. Hirveesti ei jauhettu, kun meni lujaa ja ihan hienosti sinne minne selkeästi ohjasin.

Ennen loppulenkkiä taas palluteltiin pentuja. Ei niistä nytkään mitään suuria uusia esiin tullut. Onneksi keskiviikkona on pentutesti ja sieltä saa sitten viimeiset vastaukset.

Jep, ja nyt pakkaamaan, seuraavat päivät tulevat olemaan käänteentekeviä!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti